sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Öljylämmittäjän autuutta

Meillä on lämmitysmuotona öljylämmitys. Mutta mikäli asia on minusta kiinni, ei ole kauaa. Eilen aamulla kävi taas aina yhtä ihana havahtuminen kylmässä suihkussa "meillä taitaa olla öljy lopussa"...   Tässä oli sikäli lohduttavaa se, että tällä kertaa kylmän suihkun sai mies eikä minä. Minä olin kuitenkin se, joka veti lyhimmän korren. Mies nimittäin lähti eilisaamuna (sen kylmän suihkun jälkeen) kertausharjoituksiin ja minä sain 1) tilata öljykuorman ja 2) kaivaa öljyntäyttökaivon esiin lumen alta.

Onneksi tein öljytilauksen istuma-asennossa, hinta ois nimittäin vienyt jalat alta. Toisaalta sain purettua turhautumaa vallitsevaan tilanteeseen lapiohommissa. Kaiveluun kuluikin mukavasti kolme varttia...



Isäni on siirtymässä lapsuudenkotini lämmityksessä öljystä maalämpöön ja yllytti minua samaan. Näillä öljyn hinnoilla investointi maksaisi pikaisesti laskettuna itsensä takaisin reilusti alle kymmenessä vuodessa. Plus että työn osuudesta saisi kotitalousvähennystä ja koko hommasta nähtävästi jonkinsuuruisen energia-avustuksen. Kunhan idea on myyty miehelle, pitää varmaan painella pankkiin lakki kourassa... :)

EDIT 22.3.: Maanantaina tartuin toimeen ja haalin mahdollisimman paljon tietoa energia-avustuksista, sitten soitin maalämpökaivon poraajalle ja varasin porausajan. Touko-kesäkuun vaihteen tienoilla meille tulee sitten maalämpö! Perjantaina menen pankkiin ja toivottavasti samalla reissulla saan vietyä energia-avustushakemukset kaupungin rakennusvirastoon (vaimikäsenytoli). Sitten vain odotellaan, saadaanko avustusta. Ja tietysti tilataan lämpöpumppu ja sen asentaja. Jännittävää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti