maanantai 4. heinäkuuta 2011

Odottamattoman antoisa päivä

En herännyt lauantaiaamuun mitenkään suurin odotuksin. Yleensä silloin, kun suunnittelee liian tarkasti, mitä päivän aikana pitäisi saada tehtyä tai miten paljon hauskaa pitäisi pitää, menee hommat väkisinkin myttyyn. Ajattelin siis ottaa ihan rennosti ja katella, mitä jaksaisi tehdä.

Mies ehdotti grillausta ja kun keli oli mitä sopivin, päätettiin nauttia lounas ulkosalla. Mieheni siis hoiti ruuanvalmistuksen (entisen kokin vaimona pääsee helpolla... :D), minä kattauksen ja tyttöjen piti saada poimia kukkia pöytään.

Herkkulounaan jälkeen innostuin toteuttamaan kauan jahkailemani projektin: Mies osti tuttavaltaan viime syksynä mummopyörän. Pyörä oli ihan hyvässä maalissa, mutta sisäinen teini minussa on syyhynnyt jo pidempään päästä vähän tuunailemaan pyörää...   Tältä se näytti ennen kuin päästin itseni kunnolla vauhtiin (maltoin sentään suojata kromiosat ja renkaat, joihin en halunnut maalia):

Pienimuotoisen spreijailun jälkeen pyörän ulkonäkö muuttui mielestäni ihan totaalisesti. Vielä pitäis hankkia musta penkinsuojus ja tukeva seisomajalka ja huollattaa jarrut, niin kyllä tällä kehtaa kurvailla. (Taustalla kurkkiva karvanaama on meidän 12-vuotias vanharouva, karkeakarvainen kettuterrieri.)
Pyöräntuunailun jälkeen ehdin vielä ottaa iltapäivätirsat ja viettää leppoisan loppupäivän.
Sunnuntaillekin riitti virtaa sen verran, että innostuin siivoamaan talon perinpohjaisesti (unohdin jopa antaa lapsille välipalaa... mutta saivat ne sitten kyllä iltaruokaa).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti