keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Design-klassikkoja & muuta vanhaa

Vaikka säännöllisesti eri design-kalusteklassikoista haaveilenkin, niukasti niitä meille toistaiseksi on kertynyt.  Ainoa itse ostettu on 3-laatikkoinen Kartellin Componibili, joka toimii erinomaisesti yöpöytänä.

Olohuoneesta löytyy isovanhempieni vanha Pirkka-jakkara, jonka pelastin aikoinaan lapsuudenkotini terassilta säiden armoilta. Pähkäilen välillä, pitäisikö naarmuuntuneet jalat siistiä hiomapaperilla ja mustalla maalilla vai antaa elämän jälkien näkyä.

Olohuoneen katossa killuu vanhempieni vanha Outokumpu-valaisin (suunnittelija Yki Nummi). Onhan se vuosien saatossa kellastunut ja saanut kolhuja, mutta tykkään siitä silti.

Sitten haavemaailmaan: blogimaailmassa inflaation kokenut String-hylly sopisi olohuoneen työpisteeseen,  itse asiassa isommasta String-kokonaisuudesta  voisi kehitellä siistin työpistenurkkauksen, työtuoliksi sopisi vaikka Eamesin klassikko.  Jacobsenin munatuoli olisi IHANA, mutta jäänee näillä palkoilla hiukan kaukaisemmaksi haaveeksi… Harri Koskisen block-lampun ajattelin kyllä ostaa itselleni joululahjaksi.
Toisaalta, vaikkei kotimme ole kalustettu arvokkailla design-klassikoilla, joihinkin kalusteisiin on vahva tunneside. Niinkuin tämäkin ukkini vanha nojatuoli, joka on kulkenut mukanani ensimmäisestä omasta asunnosta saakka.
Päällystin tuolin 90-luvulla kammottavalla sinisellä kankaalla, mutta ymmärsin onneksi viitisen vuotta sitten, miten paljon kauniimpi tuoli on alkuperäisasussaan (onneksi sain päälliset siististi irti). Haaveilen siitä, että kunnostaisin tuolin priimakuntoon ja verhoiluttaisin sen esim. konjakinvärisellä nahalla. Toisaalta tuolin runko on ihan kohtuullisessa kunnossa, joten hyvä ensiapu olisi selkänoja- ja istuintyynyjen uusiminen.
Kumpi muuten loppujen lopuksi on arvokkaampi – kallis, nimekkään suunnittelijan designkaluste vai se mummolasta omaan kotiin kulkeutunut tuoli, jossa muistaa natiaisena istuskelleensa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti